 |
| Heijastus, 28.08.2009, MTK |
ARTIST STATEMENT
Interaction and the need of aesthetic experiences are the basic needs of a human being in my opinion. We become alive through our experiences. Our body and brains receive treatment and cure from positive experiences and these experiences are never in excess. Memorable, multi-sensory, art-focused interaction is offering exactly this. The core of my art include interaction, different states of creating art, experiencing life in a positive light and by all this, making the surrounding world a better place. My work is portrayed by multi- sensory experience, communal and process oriented production and interaction.
I am the instrument – the means, the means of my art.
Me and my artwork radiate good atmosphere... Being playful is the creation of the atmosphere, feeling of hope, taking of distance...
ARTIST STATEMENT
Taiteeni keskiössä ovat vuorovaikutus, erilaiset taiteen tekemisen tilat, maailman positiivisena kokeminen ja siten paremmaksi tekeminen. Työskentelyäni ja töitä kuvaavat moniaistillisuus, yhteisöllinen ja prosessimuotoinen tekeminen, vuorovaikutus sekä serendipisyys. Teen osallistavia teoksia, joissa kokija on itse osa teosta, joissa taiteilija tekijänä, katsoja kokija ja koettavana teos sekoittuvat ja lipuvat kohti toisiaan.
Taide antaa meille työkaluja oman sisäisen välttämättömyyden kuulemiseen. Lempeä uteliaisuus, ihmettelevä ja tutkiva ote ovat elämän edellytys. Vuorovaikutus, esteettisten kokemusten ja elämysten tarve on mielestäni ihmisen perustarve. Tulemme oleviksi kokemustemme kautta. Kehomme ja aivomme saavat positiivisten ja elämyksellisten kokemusten kautta hoivaa ja korjaavia kokemuksia, näitä kokemuksia ei koskaan ole liikaa. Taiteeni tavoittelee tätä. (Artist statement, 21.1.2017, Marika Tomu Kaipainen.)
 |
| Heijastus, 13.12.2016, MTK |
Teoksiani
Haluan pysyä taiteen nomadina ja ironiasta vapaana. En halua selittää itseäni tai taidettani, jonkin yksittäisen teorian kautta. Uskon, että taiteen voima on lahjomaton. Toivon muuttavani taiteellani maailmaa hieman paremmaksi, hetki ja henkilö, kohtaaminen kerrallaan.
Taiteilijuudessa on jotakin, mikä meissä ihmisissä etsii edellytyksiä tulla esille ja herätä eloon hinnalla millä hyvänsä. Se sisäinen pakko, syntymälahjaksi saatu luovuus, joka varhaisessa vuorovaikutuksessa tulee todeksi ja vahventuu potentiaalisen tilan turvin, eli ei taiteilijuus ole valintakysymys, se on meissä kaikissa. Tosin meistä itsepäisimmät on pakotettu kuulemaan tuo sisäinen välttämättömyys huutona ja siksi me toimimme, tarpeemme vaatimuksesta taiteilijoina.
Paul Auster kirjoitti 05.11.2006 Guardianin kolumnissa taiteilijuudestaan: “Surely it is an odd way to spend your life - sitting alone in a room with a pen in your hand, hour after hour, day after day, year after year, struggling to put words on pieces of paper in order to give birth to what does not exist, except in your head. Why on earth would anyone want to do such a thing? The only answer I have ever been able to come up with is: because you have to, because you have no choice.”
Ystäväni Markus totesi minulle samaan sävyyn elokuussa 2007 Kiasman kahvilassa. Olin iloinen hänen puolesta, kun hänellä oli mahdollisuus tehdä levy ja musiikkiaan. Hän totesi, että ei siinä mitään ihmeellistä mahdollisuutta ole, päinvastoin, se oli jotain mitä hänen pitää tehdä, ei hänellä ole muuta vaihtoehtoa. Sisäinen välttämättömyys siis.
Heijastus, 09.06.2017, MTK
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti